LEIRIEN TILANNE JA PÄÄTÖS RAHAN KÄYTÖSTÄ
Otimme yhteyttä matkalla paikallisiin asukkaisiin, jotka ovat toimineet meidän neuvonantajina ja oppaina avuntarpeen kartoituksessa ja aamupäivän kiertelimme Khao Lakin pohjoispuolella sijaitsevia pakolaisleirejä. Mukana matkassa oli Janne Miikkulainen, Garry Halpin, Petri Ahoniemi ja Kwanna Sopparat.
Kävimme kolmessa eri leirissä:
AVUSTUS ALKOI KUITENKIN, AVUSTUS VAIHE 1
EMME SAANEET KERÄYSTÄ KÄYNTIIN MUTTA RAHALAHJOITUKSIA TULI SILTI
Muutos tapahtui 20.1. (eli noin 3 viikon odottamisen jälkeen).
Kanadalainen Michelinien perhe ilmoitti että on siirtänyt Garryn (yhtiökumppanini) tilille pari päivää sitten 50.000 Thb (n. 1.000 euroa) ja haluavat että vien sen välittömästi sellaisille Thaimaalaisille jotka apua tarvitsevat. Annoimme välittömästi 10.000 Thb (200 euroa) Raya Yai saaren rantaravintolan omistajalle jotta hän voisi mahdollisimman nopeasti siivota rannan sotkut ja rakentaa ravintolansa uudelleen.
Loput 40.000 Thb (800 euroa) päätimme käyttää Khao Lakin asukkaiden hyväksi. Tämän lisäksi Petri Ahoniemi löi minulle 100 euroa käteen ja vielä yhden 100 euroa kaivoimme omista taskuistamme.
21.1. aamuna lähdimme ajamaan kohti Khao Lakia takataskussa 51.000 Thb (n. 1000 euroa).
Bang Muang:
Isoin kaikista, noin 3.500 ihmistä. Asiat olivat leirillä aika mukavasti olosuhteet huomioiden. Ihimiset asuivat teltoissa ja paikalla oli useita avustusjärjestöjä sekä Thaimaasta että muista maista. Ihmisillä oli perustarpeet kunnossa ja kun haastattelimme ja kysyimme että mitä tarvisitte, vastaus oli: TÖITÄ.
Bang Muangin leirissä kuulimme, että tämä leiri on saanut eniten julkisuutta ja paikalla on monia avunantajia, mutta muissa leireissä asiat eivät ole yhtä hyvin.
Pru Tiew:Leirillä perheitä 124, kokonaislukumäärä epäselvä mutta paikallisen Puu Yai Ban:in (Thaimaassa eräänlainen kylän päällikkö, ei virallinen johtaja) mukaan ehkä noin 400 henkeä. Olot olivat huomattavasti ankeammat, mutta ihmiset eivät asuneet teltoissa vaan keskeneräisissä rakenteilla olevissa tilapäiskodeissa. Heillä oli ruokaa toistaiseksi, mutta olivat saaneet ilmoituksen että kahden päivän päästä ruoka-avustukset loppuvat. Esille nousi se seikka, että leiriläiset voisivat kyllä laittaa ruokaa itsekin, mutta heillä ei ollut välineitä valmistaa ruokaa, eikä myöskään rahaa ostaa tarvikkeita.
Suunnittelimme, että näille ihmisille pitää siis saada keittiötarvikkeita sekä myös perusaineksia ruoanlaittoon. Tällä retkellämme ei kuitenkaan ollut mahdollista ostaa näitä tarvikkeita kaikille ja haastattelimme ihmisiä mitä he nyt nopeasti tarvitsisivat, vastaus oli: RAHAA.
Kellään leiriläisistä ei ollut yhtään rahaa ja totesimme että monilla oli erilaisia tarpeita. Ihmiset kertoivat että olisi aivan mahtavaa jos saisi muutaman roposen jolla voisi ostaa jotain sellaista mitä juuri se perhe tarvitsisi. Teimme pikaisen päätöksen, ajoimme pankkiin ja jaoimme jokaiselle perheelle 300 Thb (6 euroa). Ihmiset olivat aivan haltioissaan ja kiittelivät meitä kovasti tästä avustuksesta, vaikka ruoan tulo loppuisikin tällä rahalla 4-henkinen perhe ostaa ruokansa noin viikoksi. Kerroimme paikallisille että yritämme palata takaisin noin viikon kuluttua ja tuoda näitä tarvikkeita millä voisivat valmistaa ruokaa.
Bangsak: Leirillä perheitä 46, kokonaislukumäärä epäselvä. Leirin yleiset olot olivat suhteellisen hyvät, ihmiset asuivat aaltopellistä valmistetuissa kopeissa ja heillä oli paljon erilaisia tarvikkeita. Osalla oli jopa kaasuhella ja vanha rähjäinen sohva seinättömässä katoksessaan. Lähellä sijaitsevassa vesiputouksessa oli helppo peseytyä ja lapset leikkivät joessa aamusta iltaan.
Kellään leiriläisistä ei ollut lainkaan rahaa. Teimme täsmälleen saman jutun kuin edellisellä leirilläkin, jaoimme jokaiselle perheelle 300 Thb (6 euroa) rahaa ja kaikki saisivat ostaa itselleen niitä tarvikkeita mitä eniten tarvitsivat. Lupasimme myös heille yrittävämme palata takaisin myöhemmin katsomaan mikä heidän tilanne on ja mitä tarvitsisivat seuraavaksi.
Kierroksemme jälkeen oli ainakin sellainen olo, että olimme saaneet monet ihmiset tänään ainakin iloiseksi jos ei muuta. Nuo paikallisten ilmeet, kiitokset ja hurraukset piristivät meidänkin päiväämme kummasti.
Matkalla Phuketiin mietimme yhdessä: Jos ajattelee itsensä tilanteeseen, että asut tuollaisella leirillä, muut tuovat sinulle sitä ruokaa mitä halusivat sinulle tänään tehdä, toinen tuo sinulle niitä tarvikkeita mitä päätti että tänään tarvitset, voi olla aika hieno fiilis että tänään saa ITSE PÄÄTTÄÄ mitä menen kaupasta ostamaan.
JATKON SUUNNITELMAT
Emme valitettavasti pystyneet järjestämään keräystä niin nopeasti kuin halusimme, mutta tilillemme tuli silti paljon rahalahjoituksia. Kaikki lahjoitukset tullaan selvittämään nettisivuillamme
(AVUSTUS VAIHE 2) mihin raha on kulkeutunut viimeistä thai bahtia myöten. Nyt olemme vihdoin saaneet virallisen kerayksen pystyyn ja kaikilla on mahdollisuus auttaa Khao Lakin apua tarvitsevia paikallisia.
( VIRALLINEN KERÄYS ALKOI 28.1.2005)
